Tulevaisuuden älykkäässä kunnassa eli Smart Cityssä kuntalainen jakaa avoimesti ja anonyymisti tietoa itsestään. Tiedon avulla kunta kehittää ja parantaa palveluitaan sekä tarjoaa saumattomia käyttökokemuksia yli palvelu- ja järjestelmärajojen.
Monelle tulee Smart Citystä mieleen teknologinen ihmemaa, jossa robotit tankkaavat autoja ja autot lentävät taivaalla. Kun samaan mielikuvaan sekoittuvat tekoälyn vaarat ja yhteiskunnan kyky kontrolloida ja rajoittaa ihmisten toimintoja, saamme silmiemme eteen Blade Runner -elokuvan tyyppisen ympäristön.
Itse koen, että realistinen kaupunkien tulevaisuus on hyvin kaukana noista mielikuvista. Digitaaliset ratkaisut toki yleistyvät, mutta kyse on melko pienistä muutoksista ja teoista, jotka teknisesti ovat jo nyt saavutettavissa. Asukkaan silmissä ne voivat silti näyttää melko isoilta muutoksilta nykyiseen verraten, toisaalta taas prosessien helpottuessa monet nykyiset ongelmat voivat jopa kadota. Muutokset ovat myönteisiä, vaikkemme pääsisikään testaamaan tieteiselokuvan maailmankuvaa.
Palveluketjut ja tietovirrat yksinkertaistuvat
Käytännössä tällä hetkellä jo monet palvelut on digitalisoitu, mutta ne on toteutettu eri aikoina ja erilaisilla resursseilla, ja tämän takia palvelut ovat monella tavalla hajallaan. Siksi tarvetta on palveluketjujen ja tietovirtojen yksinkertaistamiselle siten, että ne palvelevat paremmin asukkaita, päättäjiä ja kunnassa vierailevia ihmisiä, kuten matkailijoita.
Käytännössä on rakennettava palvelut yhteen nivovia kokonaisuuksia. Tällä hetkellä vaikkapa tarvitessasi lääkäripalveluita voit joutua hakemaan niitä useasta paikasta ja vielä erikseen anomaan tukia Kelalta. Jatkossa sinun ei tarvitse syöttää samoja tietoja moneen kertaan eri järjestelmiin, vaan järjestelmät kommunikoivat keskenään. Yhden asian hoitaminen ei enää vaadi monen eri järjestelmän opettelemista.
Smart Cityn toteuttaminen ei välttämättä tarkoitakaan myöskään lentäviä ajoneuvoja, vaan pikemminkin sitä, että nykyiset liikennevirrat optimoidaan niin, että käyttäjäkokemus paranee. Jos tällä hetkellä matkustaa pääkaupunkiseudun ulkopuolelta vaikkapa Helsinkiin töihin bussi-juna-bussi-yhdistelmällä ja ostaa liput sähköisesti, joutuu käyttämään kolmea eri sovellusta. Virtaviivaistamiseen on varaa.
Smart City -mallissa toiminnot saadaan yhä useammin nivottua yhteen. Nyt informaatio on usein siiloissa ja tiedon käyttöönotto on monella tavalla rajoittunutta. Näiden haasteiden ratkaiseminen ei ole välttämättä helppoa ja tiedon avaamiseen liittyy myös hankaluuksia ja riskejä. Suljetun tiedon aika on joka tapauksessa ohi.
Järjestelmät keskustelevat keskenään
Kuntien tarjoamat palvelut näyttävät ja tuntuvat nykyään erilaisilta kuin ennen. Ei ole aina lainkaan selvää, mistä tietoa pitää hakea.
Esimerkiksi sisareni soimaa välillä itseään siitä, kuinka huono hän on käyttämään erilaisia järjestelmiä. Auttaessani häntä olen usein saanut huomata, etten itsekään tiedä, miten pitäisi toimia. Jos edes ikänsä ICT-alalla työskennellyt ihminen ei heti hoksaa, miten järjestelmään syötetään tietoa, jossakin on vikaa.
Koska palveluiden logiikka vaihtelee, ei auta, vaikka osaisi käyttää jotakin muuta järjestelmää. Hyvin tyypillistä on, että pakolliset korjauskentät palauttavat käyttäjän uudestaan ja uudestaan alkuun. Se on turhauttavaa eikä niin tietenkään pitäisi olla. Tulevaisuuden Smart Cityssä järjestelmät keskustelevat keskenään. Käyttäjälle tämä näyttäytyy sujuvampana asiointina.
Hyvä esimerkki onnistuneesta isosta askeleesta kohti Smart Cityä on vahvan tunnistautumisen käyttöönotto. Enää ei tarvitse luoda joka paikkaan tunnuksia, vaan voi tunnistautua kätevästi pankkitunnuksilla.
Rajapinnat avautuvat
Periaatteessa askeleet kohti Smart Cityä ovat otettavissa nopeastikin, jos kunnat ja toisaalta palveluiden tarjoajat ovat valmiita nykyistä suurempaan avoimuuteen.
Monien käytössä olevien järjestelmien tekniset pohjat on tehty 1990-luvulla, mahdollisesti jo 1980-luvulla. Tällaiset järjestelmät voivat hyvinkin olla vielä käyttökelpoisia. Ne ovat kuitenkin usein suljettuja, joten vain järjestelmän omistaja pystyy operoimaan niiden kanssa. Tämä ei ole tätä päivää eikä varsinkaan tulevaisuutta. Meidän järjestelmätoimittajien pitää luoda avoimempia järjestelmiä ja avata rajapintoja vanhoihin järjestelmiimme.
Kunnat ja kaupungit ovat jo nyt menossa siihen, että kokonaisuus on heidän käsissään ja järjestelmät tukevat sitä kokonaisuutta. Muutoksessa on toki myös omat haasteensa, sillä kunnat eivät välttämättä hallitse kokonaisuuden kaikkia osia, kuten luvituksia. Tässä kuitenkin isot toimijat, kuten CGI, voivat tarjota hyvää apua ja tukea.
Blogin on kirjoittanut Tomi Kangasniemi.
Lue myös nämä
Kirjoittajasta
CGI Suomen asiantuntijat
Kirjoituksia asiantuntijoiltamme
CGI on kansainvälisesti suomalainen digitalisaatiokumppani. Suomessa noin 3 800 asiantuntijaa konsultoivat asiakkaitamme liiketoiminnan ja ICT-ratkaisujen kehittämisessä. Tällä profiililla julkaisemme kirjoituksia CGI:n eri asiantuntijoilta.
